Aamulla kävin tuossa metsässä koiran ja kameran kanssa. Taloa ympäröi sekametsä ja siellä on kieloja todella paljon.
Enpä osaa niitä oikein pelätäkään, kun olen opettanut lapsille, että ne ovat myrkyllisiä. Moneen kertaan muistuttanut. Kauniita ne kyllä ovat.
Metsäorvokit ovat ihania!
Tämän löysin myös ja kirjasta selvitin nimeksi kevätlinnunherne. Etelä-Suomen ja rehevien metsien kasviksi mainittiin. Ehkä metsärinteemme on sitten aika suojaisa. Kukat ovat aluksi punaiset, mutta muuttuvat sinisiksi.
Takapihan alatasanteen, tulevan grillipaikan, ympärille olen istuttanut viime syksynä kirsikkaa, omenaa ja kääpiöivää omenaa. Jospa saisimme tästä miniomenapuusta jo maistiaisia. Toivottavasti halla pysyy poissa.
Takapihan rinteeseen istutin eilisessä sateessa muutaman kangasajuruohon taimen. Sitä oli isäni luona aikanaan paljon ja siitä saa mahtavaa yskä- ja flunssalääkettä katajanmarjojen kanssa. Kyllä, olen tämmönen luonnonlääkkeiden puolestapuhuja. Varmaan joku noita edellisessä elämässä =D
